keskiviikko 8. elokuuta 2012

Karnaluks (lomailua)

Kotona ollaan! No, ollaan oltu jo muutama päivä, mutta jostain syystä kaikki aika on mennyt johonkin, eikä ole millään ehtinyt kertoa kuulumisia. Mutta nyt niitä tulee:

Pitkästä aikaa päästiin reissuun miehen kanssa kahdestaan. Suunta oli siis minun serkun häät, mutta sitä ennen vähän siellä ja täällä. Tärkein näistä minulle oli Tallinna ja Karnaluks. Päiväksi valikoitui sattumalta meidän neljäs hääpäivämme. Tätä ennen ajettiin autolla yksi yö ja oltiin yksi yö Helsingissä. Mikäänhän ei koskaan suju täydellisesti, kuten ei nytkään. Mies oli varannut majoituksen läheltä satamaa, jotta aamulla ehditään rauhassa nautitun aamupalan jälkeen hyvin laivaan, kävellen. Kuulostaakin jo liian hyvältä ollaakseen totta. Todellisuudessa aamupala jäi nauttimatta, jopa se varhainen aamupala, koska mitään ei ollut jäljellä banaanikärpäsiä ja likaisia astioita lukuunottamatta. Kävely vaihtui autoiluun ja viereinen satama kolmen kilometrin päähän. Ehdittiin laivaan ja siellä ehdittiin sentään aamupalalle ennen ruuhkaa. Minulla oli silti koko aikaa mielessä, että ihanaa olla reissussa kahden.

Tallinnaan päästiin ja heti kun pääsimme laukuista eroon, lähdimme kävelemään kohta Karnaluksia. Matkalta löysin useita kangaskauppoja, mutta kävin vain kahdessa. Enkä ostanut mitään! Lopulta Abakhan paljasti, että lähellä ollaan. Mies koitti jokaisen kangaskaupan kohdalla saada minua katsomaan valikoimaa, myös Abakhanin kohdalla, mutta jokin esti minua. Halusin Karnaluksiin ensin. Ja sieltä se kulman takaa löytyi.


Sisään päästyäni häkellyin täysin. Niin täynnä, niin paljon ja mitä minun pitikään ostaa. En muistanut enää. Kävelin koko tilan läpi päähän asti ja päätin aloittaa kierroksen sieltä. Sanoin kyllä miehelle, että ei tule mitään, liikaa kaikkea ja en nyt tiedä mistä aloittaa, enkä kaupan pelisääntöjä. Joudunko ostamaan koko rullan kaikkea, millä katkaisen sopivat pätkät ja paljon muita kysymyksiä. Kysyin muutamalta suomalaiselta, että miten täällä toimitaan ja sain ohjeistusta. Lado kaikki vain koriin ja kassalla leikotaan. No, tämän minä osaan!

Puhelimeen tallennettu ostoslista auki ja etsimään. Mies kulki mukana ja etsi korin, kysyi mitä tarvitsin ja etsi oikeita hyllyvälejä. Minä eksyin kaiken sen ihanuuden sekaan ja latasin koriin kaikkea kivaa. Onneksi budjetti ei ollut rajaton, sillä ilman tiettyä painetta rahojen riittävyydestä olisin ostanut koko kaupan.

Nauhoja, nauhoja..





Toisaalta lista meinasi jäädä lyhyeksikin, sillä hyllyväleistä oli vaikea löytää mitään. Hinnat olivat hankalasti esillä, tai sitten minä en vain osannut tulkita niitä. Vetoketjut olivat ensimmäinen, minkä hylkäsin. En löytänyt niistä vetoketju hyllyistä mitään ideaa. No, lopulta oli pakko vetää muutama ihana rengasvetoketju mukaan kuitenkin. Neuloja etsin kuin heinäsuovasta, onneksi löytyi ja mukaan niitä lähti aikamoinen läjä, vaikka yhtä tiettyä neulatyyppiä en löytänyt. Pyöröleikkuria olin haaveillut, mutta en lopulta raaskinut ja hermotkin alkoi mennä. Se kyllä jäi harmittamaan paljon.

Siellä niitä saumurilankoja on.

Muutaman otin, eikä tässä ole kaikki.

Aikaa liikkeessä meni parisen tuntia. Itse aloin hermostumaan ja mies myös. Mukaan tarttui kyllä kaikkea kivaa: kuminauhoja, saumurilankoja, neuloja, ompelulankoja, silityskuvia, neppareita, sakset, ratkoja, mittanauha ja paljon paljon muuta. Kassalla vielä mies yllätti ja sanoi, että mekkoni kaipaisi jotain suurta korua kaulaani ja etsi ja etsi ja lopulta osti minulle kaulakorun vielä sieltä.




Karnaluksilta suunnattiin lähimpään pubiin pienelle välipalalle ja lasilliselle. Hinnat olivat siellä jo jotain ihan toista kuin suomessa: olut, viini ja kaksi alkupalaa alta 10e. Pubissa mies kysyi, että no, lähdetäänkö toinen kierros, kun kerroin kuittia lukiessani minkä verran mikäkin maksaisi Suomessa. Mutta ei vanha jaksanut, eikä aikaakaan olisi ollut. Valitettavasti siinä vaiheessa ei jaksanut enää edes Abakhaniin. Jäi seuraavallekin reissulle siis jotain. Lopun iltaa kierreltiin vanhan kaupungin puolella, löydettiin tatuointipaikka Kajaste Art korkeimmalta kohdalta. Siellähän oli pakko pyörähtää ja seuraavaksi keskipäiväksi sain ajankin heti. Suomalaisten pitämä paikka, juuri avattu. Palkittu tatuoija. Ja niinpä reissulta tarttui vielä käteen kahden nuorimman lapsen nimet, vanhimpien kun olikin jo.

1 kommentti:

  1. Ihan samat kokemukset Karnaluksista! Siellä olin kahden kaverin kanssa 2.8. Runsaasti oli kamaa ja kyllähän siinä ihan sekaisin meni, ettei oikein tiennyt mitä pitikään katsoa. Tuo hinnoittelun epämääräisyys sai otsan ryppyyn ja juuri ne mainitsemasi säännöt; kuka mittaa jne. Mutta hinnat! Kyllä todella kannatti käydä :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. :)