Lappuliisa

Lahjakortti vaihtui Marimekon Lappuliisa kankaaseen. Tahdoin siitä takin. Halusin tehdä sen useammasta palasta istuvaksi, mutta kuvio ei antanut myöten. Olisi mennyt liian rikkonaiseksi. Siksi tämä odotti ja odotti. Lopulta laneilta sain idean. Ja toisen kaavan.

Sain piirrettyä kaavat, eli yhdistin joka tyypin kaavakirjan raglanhihaisen paidan koossa s/m ja sk:n sadetakkikaavan koossa 36/38 ja muokkasin näiden yhdistelmästä kaavan tähän takkiin.

Ajattelin, että pitäisi ehkä tehdä koekappale, mutta enhän minä jaksanut. Päätin kuitenkin leikkoa vuorin ensin ja testata sillä. Yllätyseksi se oli tosi hyvä. Ainoa miinus oli, että mittauksesta huolimatta hihoista tuli liian lyhyet.

Tämän jälkeen tahdoin alkaa leikkomaan lappuliisaa ja huomasin hirveän rannun keskellä kangasta. Laitoin kankaasta kuvia nettiin ja kysyin, että onkohan tämä normaalia ja yllätyksekseni tämä oli ihan normaalia. Kävin kuitenkin reklamoimassa, sillä rantu ja rannun jälkeen pohjavärin selkeä muuton häiritsi minun esteettistä silmääni ja lähes itkin jo, etten tahdo tuollaista rantua keskelle takkiani!

Myymälässä oli neljän myyjän rivi minua vastaan. Kyllä, tämä rantu on Marimekon kankaiden ominaisuus, ei virhe! Kankaan, jonka metri hinta on 37 euroa! Kuinka tuon hintaisessa kankaassa voi olla noinkin virheellinen ominaisuus? En ymmärrä. Koska he painavat osan kankaista laakapainossa ja se tekee tuon kamalan rannun kankaaseen. Tätä rantua en ole nähnyt ikean kankaissa (n.6e/m), enkä ole nähnyt näitä finlaysonin kankaissa (n.25e/m), enkä missään muussakaan kankaassa. Mutta nytpä olen ja sanonko, että kypsytti sen verran, että taidan jättää hetkeksi Marimekon kankaat rauhaan!

No, loppujen lopuksi myymälä suostui vaihtamaan kankaan ja sain paremman pätkän tilalle, sellaisen, jossa tuo raportin rajarantu on paremmassa kohtaa, eli kierrettävissä. Ja sellaisen, jossa rannun molemmin puolin pohjaväri on samanvärinen.

Pesin kankaan ja olin tyytyväinen, niin tyytyväinen kuin olosuhteisiin nähden voi olettaa. Leikoin takin ja totesin, ettei hihan pituus siltikään riitä ja mietin, että mitä teen. Ei se auttanut kuin tehdä jatkot, mutta ehkä ne ei näytä jatkoilta, vaan ihan suunnitellulta jutulta? Lisäsin vielä resorit,vaikka arvelin ensin, etten kesätakkiin niitä laita. Mutta hyvä kun laitoin, ilman niitä hiha olisi vieläkin liian lyhyt. Talvimitta se ei ole tässä yhäkään.

Kangas tuli käytettyä niin tehokkaasti, ettei huppu olisi mahtunut enää oikein päin, vaan se oli pakko leikata kankaasta sivuttain. Tämän jälkeen etsin vielä hihajatkoihin sopivat palat ja hupun alavaraan sopivat suikaleet.

Vuorena on punainen liukasvuorikangas, hupun vuorena, alavaroina ja taskuina on vanhan verhon jämät (ne kärryverhot) kirpparilta. Vetoketju on siikajoelta vuorikankaan kanssa. Resori on Kärkkäiseltä. Olisin halunnut limen vetoketjun, mutta en raskinut investoida ja tuo violetti sopii kyllä hyvin.