maanantai 29. huhtikuuta 2013

Takki lapselle

Sain muka hyvän idean, kun löysin verhoksi ostetun puuvillan pätkän. Koska lapset ovat muuttaneet siitä huoneesta, jonka värisävyihin verhosuunnitelma olisi istunut, eikä itseasiassa tällä hetkellä tarvitse verhoja ollenkaan, päätin tehdä verhokankaasta takin neidille. Neidin entinen muumitakki on kittana ja olen jo pitempään halunnut tehdä hänelle uuden.

Leikoin, mittasin ja ajattelin, että kyllä se sopii. Tein itseasiassa niin ison kuin kankaasta oli mahdollista. Hupun toisen kappaleen jouduin nyt jo tekemään kahdesta osasta. Pelkkä päällikangas vaikutti vielä ihan hyvältä päällä, mutta kun lisäsin sinne mustan tikkivuoren, oli takki auttamattomasti liian pieni.

Teki mieli lopettaa siihen, mutta kokosin takin sinnillä loppuun asti (no oikeasti tykkäsin siitä kovasti). Kokeilin takin ensin pojalle, ja sillehän se olisi sopiva, mutta kuosi ei ehkä niin pojalle sopiva. eikä kyllä mallikaan. Tytölle koitin myös ja kyllä se päälle menee ja kiinnikin, mutta neiti itse jo sanoo, ettei pysty käyttämään käsiään, eli tiukka on olkapäistä siis.

Ihana se on silti. Nyt tuon meidän ylimääräisen lapsen yllä tuossa odottelee pääsyä uuteen kotiin.







No, ei muuta kun uuden takkikankaan etsintään (siis etsitään noista kangaskasoista).



4 kommenttia:

Kiitos kommentistasi. :)