maanantai 30. syyskuuta 2013

Haalarimaniaa

Haalareita haalareita haalareita ja mikähän jäisi omalle..

Ihanat verson koirat

Sain lisää verson puodin ihania koiria, kun sain idean verson omasta mallistosta ja olihan se toteutettava.

Hupparin kaavapohjana taas panda ja ihanat housut vapaasti saksittu.

Housta ajattelin etten ikinä tällaisia tee, mutta olihan se koiruus housuihin saatava ja no, tähän malliin se helpoitten mahtui.

torstai 19. syyskuuta 2013

Kypärämyssyjä ja legginsejä

Ompelin koko merinovillavarastoni loppuun. Jee! Yksi työ on vielä kesken, kun se joutui jäämään odottamaan resoria, mitä kuluu ihan käsittämättömän paljon ja yllättäen.

Mutta näistä kypärämyssyistä kolme on jäljellä ja tumpuista myös kolme, eli kysyntää oli. Kiitos siitä!

Musta-valkoinen merinovilla on Majapuulta, muut Sampsukasta. Resorit Hannan Kankaasta.


Seuraava projektin poikanen oli neidin legginsit. Housuja tein jo aiemmin, mutta jostian syystä hän ei niitä tahdo pitää. Mieluummin laittaa leggarit jalkaan. Oli siis pakko uusia jo leggarivarastoa, joka näytti kaapissa aika surkealta. Kuluneita, nyppääntyneitä ja pieniä. Nyt on taas sopivia ja siistejä.


Sydämellinen ja vihreä hurmuri on Verson puodista, mutta taisin tilata Hannan Kankaan kautta. Pinkit on Metsolasta ja tanssija Tilkkukorista.

perjantai 6. syyskuuta 2013

Mekko on miun lempivaate

Vetoketju ja haarakiila jumppikseen

Pyydettiin tutorialia siitä, miten mie ompelen umpivetoketjun esimerkiksi haalariin.

Minulla sattui olemaan valmiina yksi jumppis ja ajattelin sen sitten kasata, mutta niinpä sekin vaihtui ja leikoin äkkiä tämän ihanaakin ihanamman Mansikkapaikan ja ompelin siitä.

Ostin alkuun Metsolasta valmiina tällaisen haalarin, mutta se oli sekundaa ja vaihdoin sen sekundaan. Lopen sain vaihdossa toisesta sekunda-jumppiksesta 1,5m tätä kangasta, jotta saan priima puvun.

Ja se ohje:
1. Kasa kangasta leikottuna ja tukikangasta. Tämä tukikangas on Sampsukasta. Repeytyy hyvin yhteen suuntaan, joustaa yhteen suuntaan ja toiseen ei yhtään. Leikoin siis niin, ettei jousta.

2. Saumuroin tukikankaan etukappaleen keskisaumoihin. Olen miettinyt mitenpäin tämän olisi parasta olla, tukikangas ylhäällä vai alhaalla, oisko teillä sanomista asiaan? Olen tehnyt kumminkin päin ja tuntuu olevan tuurista kiinni.


3. Näyttävät nyt siis tältä:

 4. Sitten mallaan vetoketjun. Joku voisi mallata paremmin, mutta kun olen niin suurpiirteinen, että mallaan vähän sinne päin. Tähän mallasin 45cm:n vetoketjun. Mallaan ketjun loppukohdan silmämääräisesti, että osaan ommella umpeen tarpeeksi pitkästi.


 5.Ompelen sauman alhaalta kiinni siihen noin-suurinpiirtein- kohtaan. Tätä kohtaa voi ommella lisää, jos vetoketjua ommellessa näyttääkin siltä, että jätti ompelematta tarpeeksi. Ja jos ompeli liikaa, sekään ei haittaa.

 6. Sitten laitetaan ketju reunalle, huomioi, että ketjusta ylhäällä on nurja puoli, eli oikeat puolet vastakkain.


 7. Ommellaan ketjua niin pitkästi ketju auki, kuin pystytään ja sen jälkeen neula alas, paininjalka ylös ja vetoketju kiinni. Tässä vaiheessa alhaalta ommeltu sauma auki ja vetoketjun keskiosa mallataan sauman keskelle ja ommellaan loppuun asti kiinni.



 8. Toisen puolen aloitan aina alhaalta. Mallaan siis alhaalta ketjun suoraan ja kohdalleen ja aloitan vetoketju kiinni. Avaan ketjun jossain vaiheessa ja ompelen ihan ylös asti.

9. Jonka jälkeen vetoketju näyttää tältä:

10. Poistan tukikankaan repäisemällä:






11. Ja tässä tulee se suurin ihmetys: Tikkaan nurjalta. Ihan ketjun ulkoreunaa pitkin. Ja ympäri asti. Tässä pitää vain huolehtia, että alla kangas on suorassa, minä teen tämän vetämällä kangasta hitusen sivulle päin koko aikaa.


12. Tikkauksen jälkeen vetoketju näyttää tältä:

Tikkaustahan ei ole pakko tehdä, mutta itse koen, että tulee siistimpi. Tosin jätän tikkaamatta ne kankaat, joissa tikkaus nostaisi nukkaa niin, että nukan alta kuultaisi valkoinen liikaa läpi. Tämä kangas oli vähän siinä ja siinä, mutta tikkasin. Livenä tikkaus ei kuulla noin paljon kuin kuvassa.

Siinäpä se vetoketjun osalta. Toivottavasti tämä auttaa. Hupun reunan ja vetoketjun huolittelusta alempana.

Mutta jatkan tähän tuon haarakiilan osan samaan, kun sitäkin monesti kysellään.

1. Haarakiila. Olen leikannut tämän väärään langansuuntaan ihan vain siksi, että joustaa paremmin näin päin. Olen myös merkinnyt nuppineulalla kiilan toiselta sivulta keskikohdan, toisen asetan suoraan haarasaumaan, joten en tarvitse siinä merkkiä.

2. Ja näin se siis on nupitettu siihen haarasaumaan, etukappaleelle.

3. Ja sitten surautan sen kiinni. Tämä nyt asettui vähän huonosti, eli olisi pitänyt vetää haarakiilaa vähän enemmän, jotta tuo muodostuva ruttu suorenee.


4. Ja tällainen se on sitten:

5.  Ja sitten mallaan sen merkityn keskikohdan takaosan keskitaitteeseen ja ompelen lahkeen suusta lahkeen suuhun kiinni haarakiila ylhäälle päin.

Siinäpä se haarakiilan osalta.

Sitten vielä hupun ja vetoketjun reunan huolittelu. Tikkaan sauman tällä tavalla:

Jolloin sen näyttää tältä nurjalle. Ja jos tämä olisi tullut jollekin muulle kuin meille, niin olisin tehnyt vielä huolellisemmin tuon reunan. Nurjalta se näyttää pahalta, mutta mihinkään se ei näy käytössä tuo hupun alareuna.


Ja tältä se näyttää oikealta puolelta. Toisen puolen kun olisi tikannut vähän tarkemmin tai vetänyt ketjun kokonaan ylös asti kiinni niin olisi ihan kohdakkain. Ja jostain syystä hupun reunaresorikin näyttää kuvassa toispuoleiselta, vaikkei livenä ole sitä.


Ja tässä puku valmiina onnellisen omistajan päällä:



Ja näin meillä on alta tunnissa banaanikakun valmistumisen ohella hurautettu vähän sinnepäin priima mansikkapaikkajumppis.