maanantai 17. kesäkuuta 2013

Haalarisetit

Pojalle kaksi settiä. Kummankin paidoista oli alkujaan tulla hihattomia, mutta kesän eksyessä jälleen johonkin, päätinkin laittaa pitkät hihat molempiin.

Minicars kangas on vaihtona saatu ihanuus metsolasta. Sain sitä juuri tämän verran ja himo on sillä tyydytetty.

Fantit on tilkkukorin ensimmäinen omakuosi. Leena Renkon suunnitelmia.

Haalareista tein isoja jotta mahtuvat syksyllä.

Minicars setti on käynyt jo kertaalleen pesussa ja nytkin kuvan sain napattua pojan päältä.

Kunhan kesä palaisi

Pojalle haalarit Metsolan haalareita mukaillen. Ensimmäisistä tuli liian pienet kaava sekoilun vuoksi. Ne lähtikin uuteen kotiin ja pojalle tein uudet sopivammat.

Kummatkin metsolan joustofroteeta.

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Piskettin kuva vielä

Kuva jäi jostain syystä matkasta.. jospa se nyt tulisi.

Piskett ja Pollar

Verson puodin ihana Piskett ja Pollar joustofrotee ihmetytti äitiä ja ihastutti tyttöä. Hannan kankaasta sorruin tilaamaan ihan tyttösen iloksi yhden raportin.

Raportin pituus oli vähän vajavainen ja mekon helmaan piti keksiä jatko. Mietin kyllä jatkon sijoittamista mekon yläosaan, mutta päädyin perinteiseen frillaan. Metsolan ysmyjen ruskea joustofrotee sopi yllättävän hyvin koirien ruskeisiin osiin ja tuo kivasti kontrastia mekkoon.

Raportin lopusta leikoin vielä hihattoman topin neidille. Mekossa hauskuuttaa Piskett ja topissa ( jonka neiti veti heti sen valmistuttua 20min sitten päälleen yöpaidaksi) Pollar.

torstai 6. kesäkuuta 2013

Ihana aurinkokunta

Tämä kuosi otti hetken ennen kuin rakkaus syttyis ja on nyt yksi lempikuoseistani. Käpysen aurinkokunta on ihanan pehmeää trikoota. Jos joku miinus on keksittävä, niin se , ettö musta pohjaisena kankaasta näkyy nukka helposti.

Ajattelin heti et tilaan tätä itselleni mekoksi ja pojalle joksikin. Sorruin kuitenkin kahteen metriin.  Kankaan saavuttua halusi siitä mies t-paidan ja toisiksi vanhin t-paidan ja nuorin neiti hihattoman. Siinä se kangas jo sitten menikin.

Leikoin ensin miehelle, kun kerran kelpasi joku kuosillinen, ei kelpaa jättää ilman. Sitte  tuli oma mekko ja vielä riitti paidat tytöille ja pojalle shortsit.  Esikoinen oli ainoa, jota kangas ei kiinnostanut.

Yksi t-paidoista oli kyllä pojalle mutta isosisko pikkuneiti omi sen.

Kuvissa myös selian puutarhapiilosta ja metsolan merirosvolaivasta hihattomat.

Kuvat on säädyttömän huonolaatuiset puhelimennapsaisut, mutta nyt ei yhäkään voi mitään. Kyllä tämä jalka kohta paranee.

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Synttärikampetta

Pojalle pikasurautuksena hihaton ja itselle vielä pikaisempi mekko. Kai tällä kehtaa,  vaikka aika makkarankuori tuli.

Laivakangas metsolasta.

Raitakangas hannankankaasta ja perhoset bellapuulta.

lauantai 1. kesäkuuta 2013

Mekko lisää

Puhelinpäivitykset jatkuvat. Mekko neidille. Pitkään ollut leikattuna ja nyt viimein kasassa. Metsolan joustofroteeta.  Applikaatia karnaluksin silityskuva, jonka neiti itse valitsi ja paikansi mekkoon. Sievä tuli.

tiistai 28. toukokuuta 2013

Teeppareita ja mekko

Kaksi viikkoa omasta leikkauksesta ja hitaasti olen pystynyt jo ompelemaan. Mies ei löytänyt pojan kaapista t-paitoja lämpien ilmojen ihanasti saavuttua meillekin. Tein kolma t-paitaa ja kolme hihatonta sitten pojan kaappiin lisää. Kuvaaminen teettää vielä ongelmia, niin joudutte tyytymään kuvaan kahdesta paidasta ja puhelimen laatuun.

Tytölle sain heppamekon viimein kasattua myös.

torstai 9. toukokuuta 2013

Tauon takana

Kyllähän minä olen laiska. Tai kiireinen tai muuten vain stressaantunut. Odotan jotain suurta omaan elämääni ja se lähestyy ja stressaa. Tiedän, että ompeluihin tulee pakottava tauko ensi viikosta lähtien. En tiedä kauanko tauko kestää, mutta koetan kaikkeni, ettei se venyisi siihen 2kk:n määrämittaan, mikä tällähetkellä on uhkana. Mutta ehkä tämän jälkeen minä olen fyysisesti entistä ehompi. Hyvillä mielin siis.

Mutta olen minä ommellut. En vain ole kaiken tämän keskellä jaksanut ja muistanut päivitellä. Niinpä isken teille taas koko läjän kerralla, paitsi tämän päivän ylläreitä. Ettei ylläri mene piloille siis saajalla.

Ensin ihania neuloksia Majapuulta!






 Tämä turkoosi on vielä vailla käyttäjää.



 Hame neidille Leenan kukkakankaiden jämistä. Piti lähteä muualle, mutta neiti tahtoi itselle ja sehän sopi.

 Uusi muumitakki vanhan pienen tilalle. Äiti löysi kankaat kirpparilta ja osti meille. Tässä on tikkivuori, eli vähän lämpimämpi takki.
Tällä kertaa oli jopa sopiva.

Kesäksi vielä tällainen todella ohut takki, johon ekaa kertaa testasin kanttausta ympäri takin. No, kyllä se välttää, silittämällä se varmasti suoristuisi. Muuten tosi hyvä, mutta tuo vetoketjun kohta tökkii itselle. Mutta neiti on juossut jo pihalla tämä päällä, niin antaapa olla. Saanpa kokeilla vielä uusiksikin tätä.



maanantai 29. huhtikuuta 2013

Takki lapselle

Sain muka hyvän idean, kun löysin verhoksi ostetun puuvillan pätkän. Koska lapset ovat muuttaneet siitä huoneesta, jonka värisävyihin verhosuunnitelma olisi istunut, eikä itseasiassa tällä hetkellä tarvitse verhoja ollenkaan, päätin tehdä verhokankaasta takin neidille. Neidin entinen muumitakki on kittana ja olen jo pitempään halunnut tehdä hänelle uuden.

Leikoin, mittasin ja ajattelin, että kyllä se sopii. Tein itseasiassa niin ison kuin kankaasta oli mahdollista. Hupun toisen kappaleen jouduin nyt jo tekemään kahdesta osasta. Pelkkä päällikangas vaikutti vielä ihan hyvältä päällä, mutta kun lisäsin sinne mustan tikkivuoren, oli takki auttamattomasti liian pieni.

Teki mieli lopettaa siihen, mutta kokosin takin sinnillä loppuun asti (no oikeasti tykkäsin siitä kovasti). Kokeilin takin ensin pojalle, ja sillehän se olisi sopiva, mutta kuosi ei ehkä niin pojalle sopiva. eikä kyllä mallikaan. Tytölle koitin myös ja kyllä se päälle menee ja kiinnikin, mutta neiti itse jo sanoo, ettei pysty käyttämään käsiään, eli tiukka on olkapäistä siis.

Ihana se on silti. Nyt tuon meidän ylimääräisen lapsen yllä tuossa odottelee pääsyä uuteen kotiin.







No, ei muuta kun uuden takkikankaan etsintään (siis etsitään noista kangaskasoista).