perjantai 14. joulukuuta 2012

Palomiehiä takillinen

On jäänyt bloggaamatta moni ompelus. Nyt on tullut joululahjoja tehtyä, joita ei vielä ihan viitsi bloggailla ja myös vauvalahjoja, joita myös pimitän hetken vielä. Samalla on ollut myös vähän jumia päällä, eikä oikein tiedä mitä ompelisi. Kankaita on sen sijaan tullut tilattua, liikaa.


Tätä ihanuutta lähdin bloggaamaan, kun en jostain syystä itse sitä vielä nähnyt ja oletin, etten ole vielä blogannut.. Enhän?

Mutta tässä se on: Palomiehiä takillinen


Pienelle pulleroposkituttisuullemaailmanparhaallepojalle piti saada takki juuri tästä iki-ihanasta Leena Renkon suunnittelemasta ja Majapuun valmistamasta palomiesneuloksesta. Ja miten ihana siitä tulikaan!

Taskut on majapuun musta-keltapalloneulosta, samaa löytyy hupun vuoresta.
Mustat resorit hupunreunasta ja hihansuista on Hannan Kankaasta.
Tahdoin takkiin välttämättä heijastin tereet. Kaavaksi karsiutui Jänis anorakki jostain ob:sta, muokattuna tosin taas. Kaava oli iso ja takista tuli iso. Takin vuorena on äitiyspakkauksen täkki, se valkoinen siis. Välissä on veden- ja tuulenpitävä laminoitu ulkoilukangas ja ihan vuorena on vielä punainen vuorikangas. Lämmin on ja painava. En ehkä toista näin pienen takkia tekisi tuosta äp:n täkistä.


Lisäksi jotain, mitä voi jo blogata samalla:

Tilkkuja on korillinen. Ajattelin sen määrän vähän vähenevän, kun teen tilkkupaitoja. Tein kaksi, toisesta ei vain ole kuvaa. Tässä kuvassa joustofroteetilkuista tehty paita kokoa 116.


Valitettavasti tilkkukori on vielä ihan yhtä täysi, jos ei jopa täydempi, kun mitä se oli tätä tehdessä! Mistä niitä tilkkuja aina vain tulee!?! Pitäisi viedä lähipäiväkotiin osa.


 Eräänä päivänä sain myös innostuksen tehdä kellohameita. Yksi puuttuu kuvasta, tuosta musta-keltaisesta palloneuloksesta tehty, se on tytöllä kovasti jo käytössä.

Nämä etsivät kotia, kun ei me näin montaa tarvita. Ihania liehuhelmoja ja prinsessaballerinoja:


Yläkuvan kankaat on Leena Renkoa jälleen kerran. Kettu on kotoisin Sampsukasta, salmiakki Hannan Kankaasta. Se on värjätty Dylonin pesukoneväreillä keltaiseksi, alkuperäisin siis musta-valkoinen.

Alakuvan salmiakki on myös Leenan ja värjätty samoin Dylonilla ihanan pinkiksi.
Pallot on tulleet Saksasta asti ja keskimmäinen raita on Metsolan tuotantoa.

Nämä hameet on siitä mahtavia, että menevät pitkään. Ensin vähän pitempinä jo koosta 74 lähtien, ja sitten lyhyempinä vielä jopa kokoon 116, ehkä vielä enemmänkin. Oma 10-vuotiaskin mahtui hameeseen, tosin helma oli aika lyhyt jo sellaisen 150cm:n päällä.

Ja illan nauruosuus:


Lapsen uusi, mummun tekemä, villasukka joutui vahingossa pesukoneeseen ja tällaisena se tuli sieltä ulos. Ensin otti päähän tiukasti ja ihmettelin, että miten se on koneeseen joutunut. Sen jälkeen alkoi naurattamaan ihan vedet silmistä. Tyttö 3v ei millään usko vieläkään, että nämä ovat pari. Isompi mahtuu kuulemma, mutta pienempi ei ja eivät siis ole pari. Hups vaan ja oho.

3 kommenttia:

  1. Voi kuinka hieno takki. Ja kaikki muutkin ompelukset. Tilkkuompelu on hyvä idea.

    VastaaPoista
  2. Ihana takki ja ihania on muutkin ompelukset :) Värjäämällä saa kyllä kankaasta monipuolisemman ja herkullisen värisen (koukussa värjäämiseen).

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. :)