sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Hurmaava hurmuri ja kissayömekko

Hurmuri tuli ja hurmasi! Ihan totaallisesti. Aivan mahtavan ihanan mahtava kuosi ja siitähän syntyi vaikka mitä.

Neidille piti saada ensimmäisenä mekko, jota piti jotenkin piristää. Päädyin hassuun ratkaisuun, pallotaskuun keskelle mekkoa. Kuvassahan se toki näyttää olevan vinossa ja sivussa mallikkaasti. Mutta luonnossa tasku on keskemmällä ja suoremmassakin jopa. Itse en lopulta tiedä ärsyttääkö ja inhottaako koko tasku, mutta tyttö rakastui siihen täysillä. Jotenka taas mennään tytön mielipiteellä, ihana on!



Ja näin se balleriina tanssii Hurmurimekossaan.


 Paitoja tilauksesta yhden perheen kaikille lapsille. Omillekin pitäisi vielä tehdä..


Haalareita syntyi kahdet. Oransseilla kanteilla omalle pojalle ja mustilla edellisen perheen pienimmälle. Aivan ihania nämäkin.

 Ja vielä siitä syntyi hame, joka lähtee uutta kotia etsimään. Ja jäihän tuota vielä. Kangas on siis Verson puodille Leena Renkon suunnittelema ja osa tästä kankaasta on peräisin suoraan Verson puodilta, osa Hannan Kankaasta. Kun pitihän sitä tilata vähän lisää alkuperäiseen.

Kun me lähdetään synttäreille, on hyvin todennäköistä, että äiti istuu ompelukoneen ääressä edellisen illan ja tekee lapsille uusia vaatteita juhliin. Mutta on myös hyvin todennäköistä ,että kun muu porukka on jo vaatteet päällä, ompelee äiti vielä pienimmälle vähän paitaa hyvin nopeasti uuden haalarin alle ja mies hikoilee vieressä, että joko mentäisiin. Ja niin kävi nytkin.

Kaivoin kaapista Metsolan On The Roadin, jonka olin syksyllä jo ostanut tarkoituksena tehdä pojalle pitkälahkeinen haalari. Naftisti riitti enää pituus, sen verran pienen palan olin raskinut ostaa. Haalarit sain valmiiksi päiväunien aikaan. Mutta siitä se ajatus sitten lähti ja olihan sinne alle saatava keltainen paita.





Ompeluelämää ryhmän teettämästä taikametsä joustofroteesta se paita sitten syntyi. Nopeasti on kirosana ompelussa. Aina, kun aiot tehdä jotain nopeasti alkaa kone sylttämään ja katkomaan neuloja ja saumurin tikki menee päin mäntyjä ja peitetikkikone ei ainakaan suostu yhteistyöhön. Päätin, että jos näin tapahtuu, hylkään idean paidasta. Onneksi tällä kertaa kaikki sujui hyvin ja nopeasti, minun mielestäni. Ei ehkä kannata kysyä miehen mielipidettä. Päästiin synttäreille silti ja pojalla oli päällään tämä suloinen yhdistelmä.


Pitkän aikaa sitten olin leikkonut paidan, jonka viimein sain surautettua valmiiksi asti.

Trikoo on eurokankaasta ja ihan pehmeän tuntuista. Resorit  ties mistä.

Leena Renkon Sampsukalle piirtämät merinovillat oli pakko saada -listalla. Ajattelin, että osaan niitä käyttää, mutta lopulta ne jäivätkin seisomaan yllättävän pitkäksi aikaa hyllylle. Lopulta kypärälakki tehtaan jälkeen päädyin tekemään pienimmille kerrastot, jotka valmistuivatkin juuri oikeaan aikaan ennen reissua Ylläkselle.

Pienelle miehelle leijonaa ja raitaa.

Neidille raitaa, lammasta ja oravaa. Tämäkin setti on kertaalleen pesussa käynyt ennen kuvaan pääsyä.



Ja vielä yksi leijonakypärälakki lähdössä omaan kotiinsa.

Viimeisenä lauantain laneilla päätyönä tehty yömekko neidille.
Kangas löytyi löytöpalasta. Neiti ihastui siihen suuresti ja tahtoi siitä yömekon ja yöhousut. Valitettavasti se riittä vain mekkoon. Pitkähihaiseen, kun neiti palelee helposti öisin ja itkee paljon kipuja sen jälkeen. Ehkä äitiinsä tullut kylmyyden siedossaan, joka on hyvin lähellä tasoa +18..

Neiti oli hyvin pettynyt, kun ei saanut yömekkoon heti samana iltana, mutta lupasin tehdä sen heti seuraavana päivänä. Laneilla se meinasi jäädä tekemättä, mutta ehdin kuitenkin. Voi sitä neidin riemua. Ensimmäisenä hän ryntäsi eteiseen vastaan ja kyseli kissayömekkoa. Sitten hän availi kovasti laukkua, että joko joko joko missä on. Lopulta halaili mekkoa ja nauroi ja halusi vaihtaa heti päällensä, mutta onneksi sain neidin syömään iltapalansa ensin ja pukemaan vasta sitten, ettei mekko heti sotkeennu.
Ja pitihän siinä mekossa vähän tanssahdella ennen nukkumaan menoa:


Mutta pysyi tuo hetken paikoillaankin, kun pyysin saada kuvaa etumuksen rimpsusta. Kuminauhapitsiäköhän tuo sitten olisi, peräisin se on Karnaluksilta.

Näitä ompeluksia tulee tasaisesti lähes joka päivä. Tänäänkin useampi, mutta päivitys taajuus on aika huono. Ensin en ehdi kuvata ja sitten pitää odottaa pesusta tuloa. Sen jälkeen koitan saada kameran purettua ja kuvat muokattua ja sitten vielä aika päivittää blogiin kaikki. Mutta maltti on valttia ja varmasti päivityksiä tulee. Enemmän sitten vain kerralla.







3 kommenttia:

  1. paljon olet saanut aikaiseksi. :)

    VastaaPoista
  2. No jessus sä oot ollu ahkera :) Mä tykkään tosi paljon tosta pallotaskuideasta keskellä mekkoa. Sinne saa sopivasti molemmat kädet yhtäaikaa ja voin kuvitella mitä aarteita sieltä löytää pesuun mennessä, heh :)

    Piia

    VastaaPoista
  3. Erityisen kivat nuo merinovillat. Hurmuristakin tykkään, mutta maltoin tällä kertaa mieleni... :P

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. :)